Kultaiset lehdet putoilee
tähtiholvin alla tunnen kuinka
runoilijan sielu harhailee...
Tee nyt se tai et koskaan sitä tee...

Vihkooni mustakantiseen
piirrän muistot, unet, kaikki joista
keskustelleet emme uudelleen...
Yön porteilta on matkaa huomiseen...

Oi armain, oi armain
unta onko tää vain...?

Tää kirjoitettava on nyt,
viinipullossa on muistin silmä,
Peltsikin on juuri lähtenyt -
en hyvästellä koskaan ehtinyt...

Rakkaus meitä rankaisee...
Tänä yönä tässä maailmassa
tähdetkö vain meitä ohjailee,
syystuuliin kultalehdet lakaisee...?

Oi armain, oi armain
mua palelee...
Oi armain, oi armain
kaikki unta on vain...

Hector, Kultaiset Lehdet